Pyöräilypaneeli TTY:llä 16.4.2012
Tampereen teknillisen yliopiston liikenne- ja kuljetustekniikan opiskelijoiden ammattiainekerho Liittymä järjesti maanantaina 16.4.2012 yliopistolla jo perinteeksi muodostuneen keväisen keskustelupaneelin ajankohtaisesta alaan liittyvästä aiheesta. Siinä missä viime keväänä keskusteltiin joukkoliikenteestä, oli tänä vuonna polkupyöräilyn vuoro. Pyöräilykevään ollessa kauneimmillaan TTY:lle saapuikin nelihenkinen asiantuntijapaneeli keskustelemaan Tampereen seudun pyöräilyn nykytilasta, haasteista ja tulevaisuudennäkymistä. Panelisteiksi oli valittu monipuolisesti pyöräilyn kanssa työssään tai vapaa-ajallaan tekemisissä olevia tamperelaisia tahoja. Tilaisuus oli kaikille kiinnostuneille avoin ja myös yleisölle annettiin mahdollisuus osallistua vuoropuheluun.
Keskustelua piti yllä Liittymää edustava paneelin puheenjohtaja, TTY:n opiskelija Janne Vartiainen ja asiantuntijoina paneelissa keskustelivat Tampereen kaupungin pyöräilystä vastaava liikenneinsinööri Timo Seimelä, Tampereen Yhdyskuntalautakunnan varapuheenjohtaja Juhana Suoniemi, tutkija Kalle Vaismaa TTY:ltä sekä Tampereen polkupyöräilijät ry:n puheenjohtaja Eero Ojanperä. Keskustelupaneelin aluksi panelistit pääsivät esittelemään itsensä ja kertomaan omista pyöräilytottumuksistaan. Lähtökohtaisesti kaikkien panelistien suhtautuminen pyöräilyyn oli yhtenevän myönteinen ja kukin heistä myös tunnustautui elävänsä oppiensa mukaisesti: pyörä oli kulkumuotona käytössä lähes aina kuin vain olosuhteiden puolesta oli realistisesti mahdollista.
Varsinaisen paneeliosuuden ensimmäinen puolisko keskittyi pyöräilyn nykytilaan ja ongelmiin Tampereella. Sekä Seimelän että Suoniemen puheenvuoroissa oli esillä stereotyyppi nykyisestä keskivertotamperelaisesta, jolle auto on yhä usein ykkösvaihtoehto lyhyehköillä 1-5 kilometrin matkoilla, jotka toisaalta ovat juuri ideaalisia pyöräiltäviksi. Myös Vaismaa totesi ideaalikaupungin olevan sellainen, jossa yksityisautoilijat olisivat enemmänkin vierailijoita kuin pääasiallisia tienkäyttäjiä. Esimerkkejä haettiin muun muassa Tanskasta ja Hollannista, joissa kaupunkikeskustojen kuninkaina viilettävät nimenomaan pyöräilijät, joita satunnaiset autoilijat kiltisti väistävät kohtaamistilanteissa. Yleisökysymyksenä tiedusteltiin muun muassa syitä nykyiseen autoilijoita suosivaan infrastruktuuriin. Panelistit olivat yksimielisiä siitä, että aikanaan autoistumisen aikakaudella tehdyssä kaupunkisuunnittelussa pyöräilijät ja jalankulkijat on jätetty selvästi liian pienelle huomiolle ja vasta viime vuosina myös nämä liikkujaryhmät on nostettu tarpeeksi merkittävään rooliin suunnittelutyötä tehtäessä.
Suurimpiin ongelmiin keskityttäessä Vaismaa nosti esille suunnitteluperiaatteen, jossa jalankulkijat ja pyöräilijät mielletään usein yhdeksi liikkujaryhmäksi ja siten yhteiselle väylälle sopiviksi. Pyörä tulisi kuitenkin nähdä omana kulkumuotonaan, joka kaupunkikeskustojen tapauksessa sopisi usein ennemminkin muun ajoneuvoliikenteen kanssa samaan lokeroon. Hämeenkadun ja keskustan pyöräilyolosuhteiden ongelmista keskusteltaessa esille nousi kysymys siitä, kuinka keskustan liikkeenharjoittajat usein näkevät autoilun tai kadunvarsipysäköinnin kieltämisen turmiolliseksi liiketoiminnan kannalta. Kaikki panelistit tyrmäsivät väitteen ja totesivat keskieurooppalaisiin esimerkkikaupunkeihin sekä aiheesta tehtyihin tutkimuksiin vedoten asian olevan mitä todennäköisimmin juuri päinvastainen: asiakaspotentiaali kasvaa kävely- ja pyöräilyolosuhteiden parantuessa. Suurimpana ongelmana nähtiinkin suurelta osin perusteeton muutosvastarinta olemassa olevaa järjestelmää kohtaan.
Keskustelupaneelin toisessa osiossa keskityttiin ongelmien ratkaisuihin ja pyöräilyn tulevaisuudennäkymiin. Väliajan jälkeen puheenjohtaja tiedusteli panelisteilta, miten heidän edustamansa taho osaltaan voi vaikuttaa pyöräilyoloihin Tampereella. Insinöörin näkökulmaa edustanut Seimelä korosti infrateknisiä suunnitteluratkaisuja ja väylien laatuun panostamista. Suoniemi puolestaan pyrki vaikuttamaan ihmisten asenteisiin: pyöräily olisi saatava kaikkien kulkumuodoksi ja nähtävä luonnollisena osana liikkumista myös autoperheissä. Vaismaa täsmensi tutkimustyön merkitystä päätöksenteon tukena ja Ojanperä nosti esille tavallisten kansalaisten vaikutusmahdollisuudet asioiden julkituomisessa muun muassa juuri edustamansa pyöräily-yhdistyksen välityksellä.
Seuraavaksi panelistit saivat kukin mainita yhden pyöräilyn kannalta hyvää suunnittelua edustavan esimerkkikohteen Tampereelta. Esiin nousivat Puutarhakadun maalauksilla eri suunnat erottava pyöräväylä, Laukonsillan kautta keskustaan kulkeva pyöräreitti, Hämeenpuiston pyöräilyn esteettömyyttä tukevat suunnitteluratkaisut sekä Ratinan stadionin takaosan pyörän käyttöä suosivat alueet. Myös yleisö oli aktiivisesti mukana keskustelussa ja paneelin lopuksi keskustelunaiheeksi päätyi vielä muun muassa eri kulkumuotojen jaotteluperiaatteet omille kaistoilleen. Tampereen pyöräilijöille olisi selvästi tarvetta saada omia yksisuuntaisia pyöräteitä nopeiden katuosuuksien yhteyteen kun taas vähäliikenteisemmille hitaammille osuuksille voisi riittää oma pyöräkaista ajoradan rinnalla. Liikenneympäristösuunnittelua tulisi tehdä yksilöllisesti kunkin alueen ominaispiirteet huomioon ottaen.
Keskustelua olisi varmasti riittänyt pidempäänkin, mutta rajallisten aikataulujen vuoksi oli lopulta kiitettävä panelisteja ja todettava virallinen keskusteluosuus tältä osin päättyneeksi. Monista asioista yhtä mieltä olevien panelistien johdosta rajuimmilta yhteenotoilta vältyttiin, mutta siitä huolimatta keskustelu oli varsin monipuolista ja uusia ajatuksia saatiin heräteltyä sekä yleisössä että panelisteissa itsessään. Positiivisena yhteenvetona kaikki panelistit kokivat asenneilmaston Tampereella muuttuneen aiempaa suotuisammaksi pyöräilyä kohtaan.
Ja jotta panelistien menopelit pysyisivät täydessä terässä myös alkanutta pyöräilykautta ajatellen, lahjoitti Liittymä heille paneelin päätteeksi logollaan varustetut pyöränpumput kiitokseksi osallistumisesta ja erinomaisen keskustelun aikaansaamisesta. Lisäksi yleisön kesken arvottiin yksi 75 euron arvoinen lahjakortti polkupyörän keväthuoltoon Hervannan M&M-pyöränhuoltoliikkeeseen.
Kokonaisuudessaan paneeli oli varsin onnistunut; tästä onkin hyvä jatkaa kohti kesää ja alati lämpeneviä pyöräilykelejä!